Saimme tällä viikolla ystäviltämme rasiallisen kotitekoista mannahalvaa, turkiksi ”irmik helvası” – eli helvaa. Mannaryyneistä valmistettu helva on Turkissa tärkeä juhlajälkiruoka. Sitä tarjoillaan täällä muun muassa uuden suvunjäsenen syntymäjuhlassa, ympärileikkausjuhlassa, häissä, tupaantuliaisissa, hautajaisissa ja uskonnollisissa seremonioissa. Saamamme helva oli valmistettu ystävämme äidin hautajaisten vuosimuistopäivän kunniaksi.

Helvan sanotaan tuovan hyvää onnea sekä tekijälle että sen syöjille: saimme siis osamme onnesta. Onnellista oli myös helvan syöminen, sillä se oli todella namia! Kuvan rasiallisesta on puolet jo syöty 🙂

Ruokailu on yleensäkin Turkissa sosiaalinen tapahtuma, mutta oikein erityisen sosiaaliseksi voi kutsua mannahelvaa. Jo mannahelvan valmistaminen itsessään on sosiaalinen tapahtuma. Vaikka kokit eri puolilla vannovat hiukan erilaisten reseptien nimeen, ovat he yhtä mieltä, että helvan tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja jotta helvasta tulisi hyvää, sitä täytyy koko valmistamisen ajan hämmennellä, joten sen tekeminen vaatii enemmän kuin yhden ihmisen. Helvan tekeminen on parhaimmillaan siis porukalla kokkaamista. Myös ystäväperheemme oli keitellyt helvan koko perheen voimin.

Erityisesti hautajaishelvan ja hautajaisten muistojuhlahelvan tekeminen on sosiaalinen tapahtuma, uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Muistohelvaa hämmennettäessä muistellaan yhdessä poismennyttä. Hautajaishelvalla on Turkissa myös sarkastinen lisämerkityksensä, jota käytetään turkkilaisissa sanonnoissa: “Toivottavasti saamme pian syödä hänen helvaansa” sanotaan ihmisestä, jonka toivotaan pian poistuvan keskuudestamme… “Kuolleet olettavat, että elävät syövät helvaa joka päivä!” tarkoittaa, että kuolleiden sielut odottavat alituiseen rukouksia ja huomiota eläviltä sukulaisiltaan. ”Suusi ei koskaan tule makeaksi, jos jatkuvasti jankkaat helvasta” tarkoittaa, että sanat eivät tee sinusta hyvää ihmistä. Joissakin kalaruokiin erikoistuneissa ravintoloissa tarjotaan jälkiruokana helvaa: ainakin vitsiniekkojen mukaan se johtuu siitä, että silloin kalakin varmasti tietää, että se on kuollut.

Helva-traditio ei ole vain turkkilainen ilmiö, vaan helva-traditioita löytyy vähän ympäri maailmaa. Helva on oletettavasti kotoisin Lähi-idästä, ja helvan nimen sanotaankin tulevan arabian halwasta, mikä tarkoittaa makeaa. Lähi-idästä helva on satojen vuosien aikana kulkeutunut eri resepteillä vähän joka ilmansuuntaan. Helvan ovat Turkin lisäksi omineet ainakin Intia ja osa Balkanin maista. Ja juutalaisten sanotaan vieneen yhdenlaisen version mukanaan Amerikkaan 1900-luvun alussa. Turkissa traditio on kuitenkin huomattavasti vanhempi, sillä Konstantinopolin Topkapı-palatsissa oli sulttaani Suleiman Suuren aikana, 1500-luvulla, erillinen helvahane-rakennus, joka oli pyhitetty helvan nauttimiselle.

Mannahelva ei suomalaisille ole niin yleisesti tunnettu kuin esimerkiksi tahinihelva, jota myös betonihelvaksi kutsutaan. Siis se kovahko helva, jota saa ostaa muun muassa lentokentiltä ja joka säilyy pitkiä aikoja huoneenlämmössäkin. Helvasta on Turkissa olemassa myös juustohelva- ja jauhohelvaversiot. Ja helvasta löytyy YouTubesta myös Mahmut Tuncerin hauska Bakkal amca -helvalaulu.

Vaikka mannahelvan tekemiseen ei tarvitse kummoisia aineita, sen valmistus vaatii paitsi kärsivällisyyttä, myös taitoa. Hyvin onnistunut mannahelva on usean kokin mielestä kulinaarinen mestariteos. Kuten sanottu, mannahelvalla ei ole yhtä ainoaa reseptiä. Tässä kuitenkin ehdotukseksi yksi, jota voitte tuunailla itsellenne sopivaksi – suosittelen lämpimästi joskus kokeilemaan! Seuraava ohje on 6-8 hengelle:

100 g voita
½ dl extra virgin oliiviöljyä
3 dl mannaryynejä
3 rkl pinjansiemeniä (tai manteleita tai saksanpähkinöitä)
4 dl täysmaitoa (tai 2 dl maitoa ja 2 dl vettä)
2,5 dl sokeria
2 tl kanelijauhetta koristeluun

Sulata voi ja oliiviöljy paksupohjaisessa kattilassa, sekoita mukaan pinjansiemenet ja mannaryynit ja anna kiehua alhaisella lämmöllä koko ajan sekoitellen, kunnes siemenet ja ryynit muuttuvat kullanruskeiksi.

Pinjansiementen ja mannaryynien kiehuessa lämmitä erillisessä astiassa maito ja sekoita siihen sokeri niin, että sokeri liukenee maitoon.

Kaada maito-sokeriliuos pinjansiemen-mannaryyniseokseen ja alenna lämpöä.

Sekoittele ja anna kiehua pienellä lämmöllä hiljalleen kunnes maito on haihtunut. Tässä menee noin 15 min, jonka jälkeen laita levy pois päältä.

Laita kattilan päälle talouspapaeria ja sen päälle kattilan kansi. Anna helvan asettua noin 10 min. Talouspaperi imee keitoksesta liian nesteen.

Lusikoi mannahelva pieniin kulhoihin jokaiselle ruokailijalle ja tarjoile kanelijauheen kanssa. Päälle voi myös lusikoida pallon vaniljajäätelöä. Helva kanattaa syödä lämpimänä porukalla ja ylimääräisen helvan voi jakaa ystäville ja naapureille onnea tuomaan 🙂