Turkin oleskelulupani ei salli minun työskennellä maassa. Edes suomen kielen opettajan töitä en voi täällä tehdä. Koitimme alkukesästä saada suurlähetystömme virkailijan kanssa suomen kieltä paikallisen yliopiston kielikeskuksen ohjelmaan. Se olisi ollut hieno 100-vuotislahja Suomelle! Yritys tyssäsi kuitenkin siihen, että opettajan olisi pitänyt olla Turkin kansalainen tai ainakin naimisissa turkkilaisen kanssa. Tämän säännön olisi kuulemma voinut kiertää sillä, että suurlähetystömme olisi solminut kanssani työsopimuksen, johon olisi kuulunut myös opettajan palkanmaksu. Tähän ei lähetystömme tietenkään voinut ryhtyä. Järkevää tekemistä on siis täytynyt etsiä latteleidien ja blogittelun lisäksi muualta.

Ankarassa toimii useampia rekisteröityjä hyväntekeväisyysjärjestöjä ja epävirallisempia kokoonpanoja, joiden toiminta-alueena on jonkinlainen hyväntekeväisyys ja jotka perustuvat vapaaehtoistyöhön. Osoitteita ja yhteystietoja löytyi netistä. Osassa järjestöistä tai kokoonpanoista kuulosti kuitenkin olevan lähes ylitarjontaa vapaaehtoisista, ja joidenkin ryhmien toimintaan minulla ei ole osaamista – kuten turkin kielen opettamiseen pakolaisille.

Olen kuitenkin löytänyt yhden tahon, johon olen ollut tervetullut ja jonka toiminta on lähellä sydäntäni: matkakirjasto koululaisille. Kävimme esikoisemme loman aikana tekemässä yhdessä parin tunnin hyväntekeväisyyskeikan TAIWCCS-yhdistyksen Bookmobile-toimitiloissa, ja olen siitä saakka jatkanut toimintaa siellä.

TAIWCCS eli Turkish-American & International Women’s Cultural and Charitable Society on perustettu jo 1950, jolloin sen pääasialliseksi tehtäväksi kirjattiin kaksikulttuurisen, koulutuksellisen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen ja edesauttaminen turkkilaisten ja amerikkalaisten naisten välillä. Yhdistys kulkikin alun perin nimellä Turkish-American Women’s Cultural & Charitable Society. Tuonne tuskin olisi tietäni löytänyt… Kun yhdistyksen toiminta laajeni ja siihen tuli mukaan naisia muistakin kansallisuuksista, nimeen lisättiin sana international (vasta vuonna 2006). Luen itseni tuohon international-joukkoon.

TAIWCCS:n alla toimii useita komiteoita, joista yksi on tuo matkakirjasto eli Bookmobile. Bookmobilen vastuualueeseen kuuluvat avun tarpeessa olevat turkkilaiset perusopetuskoulut, jotka valitaan ohjelmaan joka vuosi Ankarasta ja sen lähiympäristöstä. Tällä hetkellä kouluja on mukana neljä. Mukaan valitut koulut saavat lukuvuoden alussa jättää yhdistykselle listan kipeimmin tarvitsemastaan avusta. Niihin kuuluvat paitsi oppilaille jaettavat koulutarvikkeet ja vaatteet, joita saadaan lahjoituksina, usein myös koulun lämmitykseen tarvittava hiili.

Bookmobile toimii matkakirjaston periaatteella, ja sillä on tällä hetkellä aika laaja 1-9-luokkalaisten kirjasto. Kirjastoporukka kokoontuu viikoittain ja huolehtii lahjoitettujen kirjojen kunnostamisesta. Kuukausittain osa jäsenistä käy viemässä lapsille uusia kirjoja luettavaksi ja keräämässä palautetut kirjat. Tai kävi – aina heinäkuiseen vallankaappausyritykseen saakka. Sen jälkeen vierailulupa on toistaiseksi evätty.

Tällä hetkellä Bookmobile toimii vain kirjastotilassaan Ankaran toimipisteessä, jossa käydään läpi olemassa olevien kirjojen kunto ja päällystetään, luetteloidaan ja merkataan uudet kirjat odottamaan hallituksen lupaa jatkaa matkakirjaston toimintaa. Kaikki kirjat on ennen kirjaston luetteloon ottamista tarkistettava virallisen kiellettyjen kirjojen, tai pikemminkin kiellettyjen painotalojen, listan kanssa. Gülenistiseen liikeeseen yhteyksissä olevat painofirmat ovat luonnollisestikin kaikki tuolla listalla.

Bookmobilesta olen löytänyt paitsi mielekästä tekemistä, myös hyvän ilmaisen turkin kielen keskustelukurssin: ryhmän vetäjä on amerikkalainen, mutta kaikki muut mukana olevat ovat kovasti puhumisesta pitäviä turkkilaisia naisia 🙂 Toivottavasti hallitus tekee pian ratkaisunsa ja sallii yhdistyksen jatkaa koulukäyntejä!