Turkey ja turkey… ja kalkkuna

Kirjoittelin vuosi sitten, että löysin vahingossa Googlen käännöskoneella sanalle “turkey” turkinkielisen käännöksen “hindi”, eli löysimme suomenkielisen sanan kaupan hindisalamille: “kalkkunasalami”. Kalkkunasalamia emme tosin juurikaan ole syöneet, siksi paljon se on lisäaineilla höystettyä. Kalkkunaa sen sijaan syömme, koska se on täällä hyvää eivätkä sen ruokavalioon kuulu antibiootit, joita esimerkiksi kanoille täällä syötetään kuulemma aika reippaasti. Kanaa ostamme mukaan vain luomutorilta Ayrancısta – tosin meitä on varoiteltu, että eivät nekään välttämättä ihan luomua ole…

Mutta takaisin kalkkunaan. Arvelin vuosi sitten, että “turkey” liittyy läheisesti “Turkeyn” ja Britannian tai Amerikan väliseen vanhaan kaupankäyntiin, koska “turkey” on nimenomaan englanninkielinen versio tuolle kanalinnulle. Periaatteessa näin onkin, mutta on olemassa ainakin pari tarinaa, kuinka hindistä tuli turkey… tai kuinka hindistä tuli kalkkuna… tai kuinka hindistä ylipäätään tuli hindi.

Historian kirjoista löytyi tieto, että Turkey-sanaa on käytetty turkkien miehittämästä alueesta ainakin 1300-luvulta saakka (vaikka osmanien vallan aikaan aluetta kutsuttiin Osmanien valtakunnaksi). Kirjoista löytyi myös tieto, että siivekäs turkey on kotoisin Etelä-Afrikasta; toisen tiedon mukaan se on kotoisin Amerikasta. Eli jonkinlaisen kaupankäynnin seurauksena turkkien miehittämästä maasta ja eteläafrikkalaisesta tai amerikkalaisesta linnusta tuli englannin kielen sana-synonyymeja.

Sitten tarinoihin: Ensimmäisen tarinan mukaan “turkey” on kotoisin eteläisen Afrikan Guineasta, mistä se on saanut nimensä “guineafowl”; ranskaksi (jota Guineassa puhutaan) “pintade” eli suomeksi “helmikana” – ei siis kalkkuna ollenkaan. Lintuja alettiin tuoda Eurooppaan osmanien aikana Konstantinopolin kautta eli ne nappasivat nimensä kauppamiehiltä: helmikanoja alettiin kutsua nimillä “turkki-kukko” ja “turkki-kana”. Koska idän kauppaa käytiin osmanien aikaan paljolti Turkin niemimaan kautta, monet olettivat helmikanan tulevan Intiasta, joksi sitä Turkissakin kutsutaan: “hindi” eli “intialainen”.

Helmikana ei kuitenkaan ole se ”kalkkuna”, jota amerikkalaiset kantavat kiitospöytäänsä, eikä sekään, jota suomalaiset nauttivat leipänsä päällä leikkeenä. Tuo kalkkuna on helmikanan pohjoisamerikkalainen serkku. Serkkulintua alettiin tuoda Eurooppaan kauppalaivoissa Kolumbuksen löytöretkien jälkeen 1500-1600-luvulla. Erään tainan mukaan sitä tuotiin jälleen Konstantinopolin kautta, joten tuokin siivekäs sai muun muassa Briteissä nimekseen kauppiaiden mukaan “turkey bird” tai lyhemmin “turkey”.

Toisen tarinan mukaan pohjoisamerikkalaiset linnut eivät tulleetkaan Konstantinopolin kautta, vaan Espanjasta: ensimmäisen pohjoisamerikkalaisen kalkkuna-aterian arvioidaan Euroopassa tarjotun 1500-luvun puolenvälin jälkeen, kun espanjalaiset merimiehet (luultavimmin euskeran puhujat eli baskit, jotka olivat mukana löytöretkillä Amerikkaan) toivat lintuja Eurooppaan.  Näitäkin lintuja kutsuttiin nimellä ”turkey”, koska lintu muistutti paljon afrikkalaista serkkuaan. Nimi voi erään tarinan mukaan tulla myös siitä, että löytöretkien aikaan ja heti niiden jälkeen luultiin Amerikan puolelta tulevien serkkujen tulevan oikeasti Intiasta. Turkkilaiset saivat siis Amerikasta ”hindiään”, tulipa se sitten heille Baskimaan kautta tai suoraan Konstantinopoliin.

Serkkukalkkuna ei kuitenkaan ole alun perin Pohjois-Amerikasta, vaan Meksikosta, jossa Amerikan alkuperäiskansat olivat kesyttäneen sen jo 800 ennen ajanlaskun alkua. Azteekit kutsuivat sitä nimellä “huehxolot” ja mustajalat taas nimellä “omahksipi’kssii”.  Ehkä “turkey” oli eurooppalaisille helpompi sana, eivätkä espanjalaiset (tai baskit) ehkä muistaneet tai edes tienneet linnun alkuperäisnimeä.

Mutta kalkkunan historia ei lopu vielä tähän. Serkkukalkkunakaan ei ole amerikkalaisten juhlasiivekäs, vaan Eurooppaan saavuttuaan kalkkunoista alettiin jalostaa rotuja, jotka kaupankäynnin myötä kulkeutuivat takaisin Yhdysvaltoihin 1700-luvulla. Eli nykyiset amerikkalaiset kiiitospäiväjuhlan siivekkäät ovat eurooppalaista perua.

Mistä “kalkkuna”-sana sitten tulee suomen kieleen? Miksi meillä on ”kalkkuna” eikä esimerkiksi ”turkkilintu”?

Ei se ole turkkilintu monella muullakaan kielellä. Portugaliksi linnun nimi on “perulainen lintu”, koska portugalilaiset löytöretkeilijät luultavimmin tapasivat linnun ensi kertaa Perussa. Malesiassa sen nimi on ”hollantilainen lintu”, Vietnamissa “länsimainen kana” ja kambodzalaisille se on “ranskalainen kana” eli nimet viittaavat suoraan siirtomaa-aikoihin.

Ranskalainen nimi linnulle oli kuitenkin alussa lähellä turkin hindiä eli “coq de l’inde” eli “intialainen kukko”, joka on lyhennetty nimeksi “dinde”. Suomenkin kalkkunan takana on Intia, vaikkei sitä ehkä heti uskoisi. Hollantilaiset nimittäin kutsuvat siivekästä nimellä “kalkoen” tai “calicot hoen” eli “kana Calicoetista”, joka oli aikanaan kauppakeskus Intiassa – vähän kuin tarkennettu “dinde”. Intiassa linnun nimi ei tietystikään ole ”intialintu”, vaan “tarki”, ja joissakin Intian kielistä sitä kutsutaan “peruksi” tai jopa “piruksi”. Kalkkunamme on siis selkeästi lähinnä hollannin versiota – se lie tullut Suomeen sitä kautta.

Tieteellinen nimi kalkkunalle on “meleagris gallopavo”, joka on myös melkoinen sanojen sekasotku. Meleager-sana tulee kreikkalaisesta myytistä, jonka mukaan Artemis-jumalatar muutti Meleagerin surevat siskot helmikanoiksi. Gallo taas tulee latinan kukko-sanasta ja pavo on latinan sana riikinkukolle eli olisiko tieteelliselle nimelle sopiva käännös “helmikana-kukko-riikinkukko”?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s