Tutustu kotikaupunkiisi -viikonloppu

Hiukan bloggailua näin sunnuntai-iltana odotellessamme saunan lämpiämistä…

Perjantai oli aurinkoinen, ja iltapäivällä oli jo 14 astetta lämmintä. Illalla alkoi kuitenkin pikkuhiljaa sadella taas lunta ja lauantaiaamuna lunta oli varmasti tullut jo 10 senttiä. Säätiedotus siis piti paikkansa.

Lunta satoi hiljalleen lisää koko lauantaiaamupäivän. Päätimme kuitenkin lähteä autoilemaan ja katselemaan kotikaupunkiamme vähän eri suunnasta. Suuntasimme aikalailla kohti itää ja suurta kauppakeskusta, josta löytyy myös Ankaran Ikea.

Meidän katumme oli juuri sellainen kuin asunnonvälittäjä syksyllä väitti, että se on lumipyryn jälkeen: sula ja puhdas. Heti, kun käännyimme seuraavalle kadulle, edellisen päivän ja saman aamun lumipyry ja parhaillaan taivaalta tiputteleva räntäsade olivat jo huomattavasti selkeämmin havaittavissa. Kaksisuuntaisilla, kapeilla, mutkittelevilla teillä oli van yksi ura keskellä, jota pystyi ajamaan – jännittävää!

WP_20160206_002.jpg

Kun pääsimme Oraniin sakka, alkoivat aivan mahtavat näköalat! Oran on aika uutta asuntoaluetta, jonka vierestä alkaa laaja luonnonpuistoalue, jonka takana ainakin silmämääräisesti jatkuu loputon vuoristoseutu. Harmi, että auton ikkunasta ei saanut otettua kuvia. Oli melkoista laaksoa ja kukkulaa ja lumihuippuiset vuoret kuulsivat edessäpäin.

Ikea oli niin kuin Ikea on, ja sieltä löytyy aina jotain pientä kotiin. WP_20160206_008Hankittiin myös Ikean perhekortti, turkinkieliseltä koneelta. Ruokapuoli oli Ikeassa kovin turkkilainen, vaikka ruotsalainen lihapulla-annos sieltäkin löytyi, tosin ranskalaisilla eikä perunamuusilla.

WP_20160206_007

Kauppakeskuksen Carrefourin lihatiskiltä ostimme lihoja, herkkutiskiltä mezelereitä, turkiksi. Elektroniikkaliikkeestä tilasimme vesiautomaatin, turkiksi. Hyvin ymmärsivät meitä. Menimme ja tulimme kauppareissulle hiukan kiertotietä, joten olimme kotona aika myöhään. Iltaruoka syötiin eilen ranskalaisittain yhdeksän aikaan illalla.

Tänään kävimme sunnuntaitorilla Ayrancın kaupunginosassa, kävelymatkan päässä meiltä. Menomatka pudoteltiin alamäkeä, tulomatkan kiipesimme sitten takaisin kotiin. Kirkas auringonpaiste ja muutama aste lämmintä. Ihana reippailukeli 🙂

WP_20160207_004.jpg

Ayrancıssa on sunnuntaisin luomutori, organik pazarı, ja joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai myös antiikkitori, antika bazarı. Tänään oli joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai.

Antiikkitorilla oli myynnissä ihan oikeaa antiikkia, enemmänkin kirpparitavaran näköistä tavaraa ja kaikkea sen väliltä. Koitimme etsiä turkkilaisille teelaseillemme alusia, mutta vielä ei tärpännyt. Löysimme kuitenkin mukavan viinipullonavaajan kokoelmiimme. Söimme pasaarissa turkkilaisen pikalounaan: teetä ja juusto-pinaattigözlemeä. Maksoi yhteensä 7 liiraa.

Luomutorilla oli suuret määrät hedelmiä, vihanneksia, jauhoja ja niistä tehtyjä tuotteita. Löysimme ihana maalais-luomu-ruisleipää.

WP_20160207_005

Mausteita torilta ei löytynyt muita kuin tuoreita tillejä, lehtipersiljaa ja minttua, joita löytyy kaupoistakin. Vielä emme ole löytäneet yhtä ihanaa maustetoria kuin oli Istanbulin suuressa katetussa basaarissa. Netistä olemme kyllä jo surffaileet osoitteen maustetorille Ankarassa. Joku viikonloppu ajelemme katsastamaan paikan: Çıkrıkçılar Yokuşu Ulusin vanhassa kaupungissa.

Toistaiseksi olemme ostaneet kaikki mausteet lähikaupoista. Denizen kaupasta ostin viime viikolla sumakkia ja kimyonia. Sumakkiin olemme tutustuneet jo aiemmin Jordaniassa, mutta vasta nyt sain tietää, että sen nimi on sumak. Netin mukaan sumakki on happaman makuinen mauste jota ripotellaan valmiin ruoan päälle, kuten kebabiin, riisiin ja salaattiin. ”Happaman makuinen” ei ihan kauhean kuvaava ilmaisu ole, mutta myös Jordanian Ammanin maustebasaarin myyjä kehotti ripottelemaan sitä salaatin päälle. Sumakki maistuu sitrusmaiselle, siinä se ”hapan”. Sumakki tehdään sumakki-puun kuivatuista hedelmistä. Suositellaan erityisesti kebab-ruokiin. Kimyon on jeeraa eli juustokuminaa eli Rooman kuminaa, jota löytyy muun muassa munakoisokebabien ohjeesta.

Kiipesimme tänään kotiin kalakaupan kautta, josta nappasimme mukaamme anjovisfileitä ja meriahvenen. Meriahven meni pakkaseen, mutta anjovisfileistä tulee meille tänään alkupalaa.

WP_20160207_006

Toistaiseksi olemme tehneet suurimman osan ruuista kotona. Keittiömme on ihanan tilava, ja siellä on mukava kokkailla, vaikka suuri osa keittiötarvikkeista onkin vielä laivamatkalla.

Ja nyt saunaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s