Turkin alueella on ollut pysyvää asutusta tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Asutuksista on aikojen kuluessa muodostunut eri valtakuntia, joista vahvimmat ovat hallinneet aluetta omana aikanaan. Menneiden valtakuntien jäänteitä on kaivettu ja kaivetaan parhaillaan esille Turkissa, mutta valtava määrä tietoa menneestä odottaa vielä löytäjiänsä maan uumenissa. Paitsi konkreettisia löytöjä, menneisiin valtakuntiin liittyy paljon myyttejä ja tarinoita. Nämä myytit ja legendat ovat sotkeutuneet Turkin historiaan, joten ei ole ihme, että Turkin alueelta on olemassa vähintäänkin Tuhannen ja yhden yön satujen veroisia kertomuksia.

Turkin maaperältä löytyy Ararat-vuori, jonne Nooan arkki vedenpaisumuksen jälkeen rantautui. Turkki oli siis ensimmäisiä asuttuja alueita vedenpaisumuksen jälkeen! Täällä solmittiin Gordionin solmu, jonka Aleksanteri Suuri myöhemmin katkaisi miekallaan, täällä vaikutti kuningas Midas ja satumaisen rikas Kroisos ja täältä löytyy tapahtumapaikka Troijan Helenan tarinalle. Turkki on tapahtumapaikkana myös monille Raamatun tarinoille, sillä täällä ovat asustaneet muun muassa apostoli Paavali, apostoli Johannes ja Neitsyt Maria.

Osa noiden historiallisten legendojen tapahtumapaikoista osui kurban bayram -lomareitillemme.

Erääseen tarinoista törmäsimme jo keväisellä retkellämme fryygialaisten vanhaan pääkaupunkiin Gordioniin, nimittäin Fryygian kuningas Midakseen, joka sai kosketuksellaan kaiken kullaksi muuttumaan. Tarina liittyy läheisesti tämän lomareissumme ensimmäiseen vierailukohteeseen Sardisin kaupunkiin.

Mahtavatkaan valtakunnat eivät ole ikuisia, ja fryygialaisten kadottua noin 700 eKr. heidän tilalleen tulivat lyydialaiset, jotka tekivät Sardisista pääkaupunkinsa. Lyydian kuuluisin hallitsija oli legendaarisen rikas Kroisos. Hänen rikkautensa kerrotaan olevan peräisin Pactolus-joelta, jonka yläjuoksulla kuningas Midas kävi epätoivoisena pesemässä käsistään ”kultaista kosketustaan”. Kultaa ei kerännyt vain Kroisos, vaan ihan tavalliset sardisialaisetkin kävivät huuhtomassa joesta kultaa lampaan nahasta tehdyillä pusseilla. Olipa tarina totta tai ei, lyydialaiset olivat kuitenkin historian kertomusten mukaan varakasta kansaa ja ensimmäisiä, jotka löivät Vähä-Aasiassa kolikkonsa kullasta ja hopeasta.

Sardisin arkeologiset kaivaukset on aloitettu 1910.  Tärkeimmät historialliset löydöt ovat Artemius, maailman neljänneksi mahtavin antiikin joonialainen temppeli, juutalainen synagoga ja kylpylä-urheilukoulu-kompleksi. Artemikselle omistetusta temppelistä löytyi muun muassa roomalaisen hallitsija Antonius Piuksen vaimon Faustinan suunnaton 1,75 m korkea pää. Pää ei valitettavasti ollut enää Sardisissa, eikä edes Turkissa, vaan British-museossa, sillä ensimmäisten arkeologien joukossa oli brittiläisiä siirtomaa-ajan ammattilaisia.

Sardis oli kuitenkin mahtava kokemus ja auttoi laittamaan asioita perspektiiviin, niin kuin moni muukin asia Turkissa.